BERGMAN – KUISKAUKSIA JA HUUTOJA
KUVITELMAT JA TODELLISUUS, MENNEISYYS JA NYKYHETKI LASKOSTUVAT MONIKERROKSISEKSI KUDELMAKSI ELÄMÄN JA KUOLEMAN TALOSSA.
"All värk var borta. De människor som jag håller mest av i världen var hos mig. Jag kunde höra dem småprata runt omkring mig. Jag kände närvaron av deras kroppar, värmen av deras händer. Jag ville hålla fast ögonblicket och tänkte: Det här är ju i alla fall lycka. Jag kan inte önska någonting bättre." -Agnes, Ingmar Bergmanin elokuvassa Kuiskauksia ja huutoja
Compañía Kaari & Roni Martinin teos Kuiskauksia ja huutoja perustuu Ingmar Bergmanin elokuvaan. Teoksessa elämän ja kuoleman peruskysymykset piirtyvät terävinä elämän rajallisuutta vasten. Bergmanille elämän tarkoitus on elämässä itsessään, ja ennen kaikkea sen yksinkertaisimmassa inhimillisessä eleessä – kosketuksessa. Ryhmän tulkinnassa elämän tanssia säestää cembalo, jonka soitto etenee kuin ajan hammas, ihmisestä piittaamatta.
Musiikin sävellys: Roni Martin
Interlude II: Domenico Scarlatti, Sonata K.183
Esitysdramaturgia: Atro Kahiluoto
Koreografia: Kaari Martin ja työryhmä
Pukusuunnittelu: Erika Turunen
Pukuompelu: Taru Hahle, Ilkka Salakari, Johanna Vehmas Maskeeraus: Kaisu Hölttä Lavalla: Eppu Helle, Jukka Huitila, Atro Kahiluoto, Jyrki Karttunen, Heidi Lehtoranta, Kaari Martin, Elina Mustonen, Sanna Salmenkallio Valo- ja lavastussuunnittelu: Jukka Huitila
Liput: ticketmaster.fi
Arvosteluja
Ernst Ingmar Bergman, born on the 14th of July, 1918 in Uppsala, died on the 30th of July, 2007 on Fårö, was a Swedish film and theatre director, writer, theatre manager, dramatist and author. Ingmar Bergman wrote or directed more than 60 films and 170 theatrical productions, and authored over a hundred books and articles. Ingmar Bergman was considered to be one of the greatest film makers and theatre directors of all time.
Cries and Whispers was released in 1973 and it was the first film in which Bergman used a zoom lens, a technique that was extremely popular at the time. Sven Nykvist a cinematographer was working together with Bergman and during the year 1974 won an Oscar for the cinematography of the film.
Bergman's sources of inspiration for the film
'The first image kept coming back, over and over: the room draped all in red with women clad in white. That's the way it is: Images obstinately resurface without my knowing what they want with me; then they disappear only to come back, looking exactly the same.
The performance is presented by arrangement with Josef Weinberger Limited, London, on behalf of the Ingmar Bergman Foundation. www.ingmarbergman.se
The performance is presented by arrangement with Josef Weinberger Limited, London, on behalf of the Ingmar Bergman Foundation. www.ingmarbergman.se